Maakaasut

Maakaasu eli harvemmin luonnonkaasu on tavallisesti lähes kokonaan metaanista (CH₄) koostuva kaasu, joka on merkittävä fossiilinen polttoaine asuntojen lämmityksessä ja sähköntuotannossa. Maakaasu on syntynyt ajan saatossa biomassan hajotessa maan uumenissa anaerobisen bakteeritoiminnan ja maaperän lämmön vuorovaikutuksesta. Metaanin lisäksi maakaasussa on pieniä määriä etaania, propaania, butaania, pentaania sekä muita raskaampia hiilivetyjä ja toisinaan typpeä ja heliumia.

Kemiallinen ase

Puhutaan tappavasta kemikaalista, joka pystyy vammauttaa tai vaurioittaa elollista olentoa.
Ensimmäisessä maailmansodassa kehiteltiin aluksi kyynelkaasun tapaista kaasua. Myöhemmin kehitettiin ja otettiin käyttöön yhä vaarallisempia kaasuja.

Kyynelkaasun uhri.

Toisen maailmansodan voittajavaltiot jatkoivat, sopimuksista huolimatta hermokaasujen kehittelyä Saksan tietojen pohjalta. Iso-Britannia kehitti VX-kaasun.

Jalokaasut

Kaikki jalokaasut esiintyvät yksiatomisina ja ovat värittömiä, hajuttomia ja mauttomia, ja (heliumia ja neonia lukuun ottamatta) ilmaa raskaampia. Jalokaasut ovat kaikki oktetissa, lukuun ottamatta heliumia.

• neon Ne
• ksenon Xe
• radon Rn (radioaktiivinen)
• argon Ar
• krypton Kr
• helium He

Aiemmin luultiin, että jalokaasut ovat täysin reagoimattomia.

”Argonissa on silloin sama määrä elektroneja kuin kloorissa, joten voi olla, että argonoksidi toimii samalla tavalla yläilmakehän otsonin katalyyttisenä hajottajana kuin kloorioksidikin” - ¨Räsänen

Lähde: Kemia-lehti